Hänen silmänsä ovat viehertävät ja hiuksensa vaaleat. Hän tykkää maanläheisistä väreistä ja sinisestä. Hän ajelee Valmetilla ja haaveilee Volvosta. Rassailee autoja ja tietokoneita. Hän on humoristi, ja hänen huumorinsa on sarkastista ja viisastelevaa. Silti hän on kohtelias ja ystävällinen nuorimies.
Eilen, kun juteltiin samalla askartelin hänelle rannekorun akaateista ja hopeasta. Hopealaatta on hopeasavikurssilla tehty ensimmäinen tekeleeni. Kivi on aventuriinia, joka polttamisen yhteydessä vaihtoi väriä.
Korun isot akaatit ovat rouvia tekoa, jotenkin miehekkäitä ja maskuliinisia. Sopii siis hyvin pojan koruun.
Laatan taakse kaiversin tikkukirjaimin poikani nimen Toni. Olin liian ohuelti laittanut hopeapastaa korupiikin päälle, joten se pääsi irti. Korjasin tilanteen liimaamalla. Harmi vain, kun laatta on takaa vähemmän kaunis mutta pääasia, että liima on kunnollista ja laatta pysyy korussa.
Kuvia klikkaamalla saa kuvat suuremmaksi.
6 kommenttia:
Ihanasti kerrottu korusta =) varmasti mieleinen
Kiitos Piia :)Kyllä hän siitä piti kovasti ja suostui mittauksiinkin mielellään :)
Hyvännäköinen koru, tuo hopeasavijutska on hieno!
Olipas kaunis koru. Ja ihana kerronta mukana. Mulla on poika 15v jonka nimi on Tomi ajaa valmetilla...
Kiitos Anu ja kiitos Ritva :)
Valmetti on kova sana, vai mitä ;)
On On.
Lähetä kommentti