tiistai 27. tammikuuta 2009

Metsäkeijun kevättyöt

Ajatukseni harhailevat useasti kevääseen, vaikka talvea on vielä jäljellä.
Erään vanhan tähtitieteellisen määritelmän mukaan kevät alkaa vasta kevätpäiväntasauspäivänä, joka on 20. tai 21. maaliskuuta.

Kevään saapuminen tietää sitä, että koivut alkavat tulla lehteen ja maa viheriöidä. Siellä täällä saattaa olla vielä pieni laikku lunta, jonka pinnalla auringon säteet kilpailevat sulattavalla voimallaan.

Keväällä myös kärpäset heräilevät lämmittelemään talojen aurinkoisille eteläseinustoille, vaikka lumi ei ole vielä alkanut edes sulaa.


Keväällä myös suloisen kauniskasvoinen ja upean värihehkuinen metsäkeiju saa puuhaa. Täytyy taikoa maan kukat esiin, ja herätellä perhoset sekä ampiaiset talvilevostaan.

"Kevätpuuhat ovat vain aika uuvuttavia" tuumailee metsäkeiju. Hän istuu pienelle ruohomättäälle kuuntelemaan metsän keväisiä tuulia ja puron iloista lorinaa. Yhtäkkiä hän havahtuu ajatuksistaan ja on varma siitä, että jokin oli liikkunut hänen lähellään. Pieni metsäkeiju luikahti nopasti lähimmän männyn taakse. Hän painoi kämmenensä puuhun. Puun kaarna tuntui karhealta ja tuoksui pihkalta. Metsäkeiju kurkisti puun takaa ja näki talven haltijan kimaltavan viitan liepeen. Talven haltia, kuuraparta pakkanenhan se siinä valmistautui viettämään kesälomaa. "Hyvää lomaa", toivotti metsäkeiju. "Nähdään taas syystalvella" Kuuraparta katsoo äänen suuntaan ja sanoo hymyillen: "Kiitos metsäkeiju. Aurinkoista kevättä sinulle. Nähdään syystalvella".



Rannekoru on tehty Novitan hahtuvaisesta neula- ja saippuahuovutuksella. Koruun ompelin mv-helmiä, lasi- ja ruusukvartsihelmiä sekä Baliperhosen. Lukon tein 1 mm hopealangasta, joka on myös ommeltu koruun kiinni.




19 kommenttia:

Piia kirjoitti...

Ihana kun korulla on tarina, ja rakastettavat hahmot...antavat korulle lisää luonnetta ja lempeyttä =)

inkku kirjoitti...

Tästä mä tykkään kympillä!

katri kirjoitti...

Wow! Onpa hie-no.

Pakko kysyä kutiavana ihmisenä, että kutittaako? ;)

Tiina kirjoitti...

Ooh! Ihanaa luovuutta, tykkään tästä todella <3

Raunin Helmikorut kirjoitti...

Kiitos Piia, Inkku, Katri ja Tiina :)

Niin, ja eikä se sillai kutita. Tuntuu vain lämpöiseltä ranteen ympärillä :)

Hanna kirjoitti...

Voi mikä suloisuus! Itselläni kevät alkoi jo vuodenvaihteen jälkeen, joten tämä lämmittää mieltä todella.

Ritva P kirjoitti...

Olipas siinä tarina kuulin ihan puron lorinan ja tunsin kevät tuulen henkäyksen. On kyllä ihana kun kevät pikku hiljaa saapuu ja päivät pitenee. Kaunis ja taas niin idea rikas koru.

Satu-Marja kirjoitti...

Ihanan persoonallinen ja luova!
Hienoa Rauni!

Anu kirjoitti...

Voi Rauni, tää on ihan mahtava kokonaisuus!!! Ihana!

Hellevi kirjoitti...

Satumainen koru,tykkään väreistä.
Tulen vielä uudelleen.

Raija kirjoitti...

Ihana koru, yhdisteltynä eri materiaaleista.
Blogissani on sinulle haaste.

nekka kirjoitti...

Ohhoh !
Tämäpä olikin hauska tuttavuus !
Luovuus kunniaan !! Upeaa !!
:)

Heidi kirjoitti...

Ihana!

Ritva P kirjoitti...

Blogissani sinulle jotain

Helmiliina kirjoitti...

Vau!! Ihanaa!!! ..

Rauni.. En ollut vielä katsonut sinun blogiasi... kun aloin kertoa myös keijuista.. ;) .. Joten en ole "varastanut" sinun ajatuksia metsien keijuista.. Sattui vaan samaanaikaaan.. ;)
Hyvää viikkoa sinulle!

Raunin Helmikorut kirjoitti...

Kiitos Hanna, Ritva, Satu-Marja, Anu, Hellevi, Raija, Nekka, Heidi ja Helmiliina kauniista sanoistanne :)Kevät on edennyt jo hyvää vauhtia, että siitä voi jo puhua :) Mukavaa viikonloppua teille kaikille :)

Rusina kirjoitti...

Upea "satukoru". Johtuneeko nukkumaanmenoajasta vai muutenko alkoi keijukaisia ja menninkäisiä vilistää silmieni ohitse?

Rusina kirjoitti...

PS. kirjoitin oman kommenttini ennen kuin luin toisten ... samoja ratoja näyttää ajatukset vilistävän.

Täytyy ottaa ensi viikonloppuna kunnon blogikierros, kun ei ole viime aikoina kerinnyt.

Dolce Vita kirjoitti...

Ihastuttava satukoru, mukavaa kun koruja ja tarinoita voi yhdistää ja mikä hienointa -kun se on tehty näin luovasti.